Linkkejä

Kamera73:n linkit         undefined

Salama-, revontuli- ja säätutkia ja muita vastaavia sivuja ja appseja

Kameralinkkejä

Mobiiliaplikaatioita (linkit on nettisivuille tai itse aplikaatioon, hae myös omasta mobiilikaupastasi ko. hakemusanalla)

Opetus, kouluttautuminen

Näyttelykalentereita ja -tiloja

Paikallisia kamera- ja tulostusliikkeitä

 

Minulla on käytössäni vai iOS -laitteita, jos haluat kertoa sen tai muiden alustojen appseista, laita kommenttia ja lisätään listaan.
#Mika

Kuvaus”sääntöjä” ja -vihjeitä

ISO 6400 versus ISO 100

Kysehän on siis pitkistä valotuksista, eli maiseman valottamisesta oikein (oikealla ajalla, jotta se valottuu oikein)

Jos on kamera, josta löytyy ISO 6400, niin vaikutus aikaan versus ISO 100 on:

Millä tahansa aukolla:
1 sekuntti ISO 6400 = 1 minuutti ISO 100
3 sekuntia ISO 6400 = 3 minuuttia ISO 100
10 sekuntia ISO 6400 = 10 minuuttia ISO 100
jne…

Eli mitä tämä tarkoittaa käytännössä on se, että jos kuvaat pimeässä pitkää valotusta ja haluat maiseman valottaa hyvin ja et halua kokeilla kovin montaa 10 minuuttista, niin väännä kamera ISO 6400:lle ja kokeile valotus, se ei ole monia sekunteja yleensä. Ja kun se näyttää hyvältä, älä välitä kohinasta, niin vaihda valotuksen sekunnit minuuteiksi ja veivaa kameraan ISO 100, jotta kohina vähenee. Sitten vaan laskemaan minuutteja.
(Suosittelen lankalaukaisinta, tai laukaisinta, johon saa ruuvattua ko. ajan suoraan, huomaa myös että kun mennään minuutteihin, niin pari sekkaa sinne tänne…….)

 

Overcast F8 Rule

Periaate on sama kuin Sunny F16 säännössä, mutta jos on pilvistä niin aukko on f/8, jotta enemmän valoa pääsee sisään.

  • f/8, ISO 100, 1/100s
  • f/8, ISO 200, 1/200s
  • f/8, ISO 400, 1/400s

 

Snowy / Sandy F22 Rule

Periaate on sama kuin Sunny F16 säännössä, aukon koko vaan on f/22. Eli jos on lumista tai hiekkaista ja aurinko paistaa niin sääntö on:

  • f/22, ISO 100, 1/100s
  • f/22, ISO 200, 1/200s
  • f/22, ISO 400, 1/400s

 

Sunset F4 rule

Toiminta vastaava kuin Sunny F16 säännössä. Aukon ollessa 4. Jos auringonlaskussa haluat saada etualalla olevan kohteen valotettua niin arvot ovat f/4, 1/200s ja ISO 200. Tällöin kuva voidaan ottaa ilman salamaa.

 

Sunny F16 rule

Kirkkaan aurinkoisen päivän sääntö (kun heijastavaa hiekkaa tai lunta ei ole).
Lyhyesti: Kun päivä on kirkas ja aurinkoinen suljinaika ja kennon (tai filmin) herkkyys vastaavat pitkälti toisiaan. Eli f/16 aukolla jos kennon herkkuus on ISO 100 niin valotusaika on lähellä 1/100 sekunttia, eli 1/125s, ISO 200 arvolla taas 1/250s

Tästä voi sitten tietysti laskea aukkoja suuntaan tai toiseen ja kertoa/jakaa arvoja, esim:

f/16, 1/125s, ISO 100, sama valotus saadaan aikaa arvoilla:

  • f/8, 1/125s, ISO 50
  • f/8, 1/250s, ISO 100
  • f/16, 1/250s, ISO 200
  • f/4, 1/500s, ISO 100
  • jne

Huomioi kuitenkin f/arvon muutos syväterävyyteen ja ajan muutos liiketerävyyteen.

Huomaa myös, että valoisuus voi vaihdella paljonkin ja nämä arvot ovat vain lähtökohtia. Digikamera-aikana varsinkin testikuvan ottaminen on helppoa.

Makrokuvaus

Lyhyt esitelmä makrokuvauksesta.

Makrokuvaus 17.11.2015 Versio 1.1/MH

 

Lähikuvaus, kohteen kuvaamista niin, että saadaan kohteesta suurennettu kuva.
Yhden suhde yhteen (1:1) tarkoittaa, että kameran kennolle tuleva kuva on samankokoinen kuin luonnossa. Ns. FF-koon kennon leveys on 36mm, jos kohde on 36mm leveä se täyttää koko kennon leveyden. Kuvasuhde on siis 36:36, eli 1:1.
Sama kuva kroppikennoisella (Canon) tarkoittaa 36:22, eli 1.6:1 suurennussuhdetta, koska kroppikennon leveys on 22mm – kuvasta vain osa piirtyy kennolle. Suurennussuhteella ei ole tekemistä kennon koon, vaan kennon täyttymisen suhteen.

 

Pokkarin makro

Pokkarikameroilla suurennussuhteeksi saadaan helposti paljon isompi kuin järkkärissä. Tämä johtuu kennon koosta, (jopa) 6 kertaa pienemmälle kennolle kroppikerroin on 6x. Laatu kuitenkin kärsii pienemmästä kennosta.
Valo on helposti vähissä makrokuvatessa, joten tekee mieli nostaa ISO arvoa. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon kennon taustakohina. Kohinan suhde kennon kokoon on myös suurempi pienessä kennossa. (Kohinasta lisää esim: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kohina )
Makrokuvaus onnistuu myös automaattiasetuksilla, mutta erinäisten lisävarusteiden kanssa manuaaliasetusten käyttäminen on helpompaa, osittain myös pakollista.

Tausta

Makrokuvauksessa kannattaa kiinnittää huomiota taustaan, se menee joka tapauksessa sumeaksi, johtuen lyhyestä doffista, mutta meneekö se sumeaksi millä värillä. Sopiiko väri taustan väri muuhun kohteeseen vai varastaako vai hukkaako se koko kohteen. Hyvin pieni muutos kuvauskulmassa saattaa vaihtaa taustan aivan toiseen. Esimerkikuvissa parin sentin siirtymä sivusuunnassa:

undefined undefined undefined

Tarkennusetäisyys

Makrokuvassa tarkennusetäisyys pitää saada lähemmäs kohdetta. Se onnistuu siirtämällä linssin lasiryhmiä kauemmas kennosta. Tavallisessa linssissä tämä tarkoittaa äkkiä sitä, että lasiryhmiä pitäisi siirtää objektiivin ulkopuolelle. Varsinaisissa makrolinsseissä objektiivin kotelointi on pidempi, joten lasiryhmiä voidaan siirtää huomattavasti kauemmas.
Tämä voidaan tehdä myös yksinkertaisesti lisäämällä ”putkea” kennon ja linssien väliin, eli käyttää loittorenkaita.

Toinen vaihtoehto on laittaa objektiivin eteen suurentavia lähilinssejä – suurennuslaseja.
Lähilinssejä voidaan pinota päällekkäin, valovoiman kokoajan tietenkin pienentyessä. Lähilinssissä suurennusmäärä on merkitty linssiin. Lähilinssi on ostettava objektiivin kierteen koon mukaan, tai käytettävä StepUp/StepDown renkaita.

Lähilinssi

undefined

Halvin ja huonoin vaihtoehto kuvan laadun suhteen. Aina kun lisätään lasia valovoima heikkenee ja kuvaan alkaa tulla vääristymää. Lähilinssi saa aikaan, sen että objektiivilla pystyy tarkentamaan lähemmäs kuin normaalisti. Ongelma tulee siitä, että valo taittuu enemmän, objektiivin edessä on lisää lasia, joka ei ole ollut siinä, kun objektiivia on suunniteltu. Lähilinssin aiheuttamaa valon taittumista ei siis ole otettu huomioon, kuvaan tulee vääristymää.

Loittorenkaat

undefined

Myös loittorenkaat vähentävät valovoimaa, mutta loittorenkaat ovat ”tyhjä putki”, ei siis lisää lasia hämmentämässä soppaa. Loittorenkaat siirtävät kennon ja objektiivin taaimmaisen lasiryhmän etäisyyttä kauemmas toisistaan, tämä saa aikaan sen, että objektiivi tarkentaa lähemmäs, mutta kauas tarkennus tippuu nopeasti. Loittorenkailla tarkennusalue (syväterävyys) voi olla senttejä, jopa millejä. Loittorenkaat ovat tavallisesti luokkaa 12mm, 21mm ja 31mm (valmistajasta riippuen). Näitä voi yhdistellä peräkkäin haluamansa määrän, objektiivin siirtyessä poispäin kennolta tarkennusalue siirtyy lähemmäs linssi ja kapenee kokoajan. Jos loittorenkaita laittaa liikaa seuraa tarkennuspisteen siirtyminen objektiivin sisälle, tällöin tarkennus ei enää tietenkään ole mahdollista.

Jos 50mm linssiin laittaa 50mm loittorenkaita saavutetaan 1:1 suurennos (normaalikuvaus on luokkaa 1:10), eli päästää makrokuvaukseen. Jos 24mm linssiin laittaa 21mm loittorenkaita, päästään kyllä n. 1:1 suurennokseen, mutta joudutaan lähestulkoon kiinni kohteeseen. Jos 24mm linssiin laittaa 12mm loittorenkaan päästään 1:2 suurennokseen. Jos 24mm linssiin laittaa 31mm loittorenkaita tarkennuspiste on objektiivin sisäpuolella. Tarkennus ei enää onnistu.

Loittorenkaita on sähköisiäkin, jolloin objektiiville pystytään kamerasta sähköisesti kertomaan haluttu aukko (jopa automaattitarkennus), muussa tapauksessa objektiivi käyttää sitä aukkoa, mikä siinä viimeksi on ollut – yleensä suurin. Esim. Canonissa voidaan objektiiviin laittaa haluttu aukko (esim.) seuraavasti: Laita muutaman sekunnin valotus haluamallasi aukolla, laukaise kamera, irrota objektiivi -> aukko ”jää” objektiiviin. Tästä syystä itse suosin vanhoja maanuaalilaseja, aukon voi säätää objektiivin renkaasta. Ota huomioon varsinkin painavien linssien kanssa loittojen aiheuttama painonjakauman siirtyminen. Bajonetti ei kestä mahdotonta määrää vääntöä.
Loittorenkaiden huonopuoli verrattuna aitoon makrolinssiin:
Normaalisti objektiivia ei ole suunniteltu tarkentamaan aivan kiinni kohteeseen. Reunojen saaminen tietyillä täysin tarkaksi on mahdotonta, mutta erottaako sen kuvasta riippuu siitä millainen kuva on. Hämärtynyt tausta on hämärtynyt tausta epätarkkanakin.

Loittopalje

undefined

Toimii kuten loittorenkaat, mutta portaattomasti säädettävissä.

 

Loittojen ja palkeen kanssa tarkennusalue on todella lyhyt, joten apuvälineeksi kolmijalan kanssa kuvatessa oiva apuväline on:

Makrokisko

undefined

Makrokiskolla kameraa voidaan siirtää millin osissa ja saada tarkennuspiste juuri sopivaksi. Hyvä apuväline myös tehtäessä pinottuja kuvia, kameraa voidaan siirtää pikkuisen eteen tai taaksepäin ja saadaan otettua kymmeniä, satoja kuvia, eri tarkennuspisteillä, joka voidaan sitten ohjelmallisesti yhdistää.

Telekonvertteri

undefined

Telekonverttereita voidaan käyttää kameran ja makro-objektiivin välillä aivan normaalisti. Telekonvertteri (extender) muuttaa objektiivin polttoväliä.
Taas pitää huomioida, että konverttereissa on lasia, joten valon taittuminen muuttuu ja valovoima pienenee.

Kääntörengas

undefined undefined

Kääntörengas tulee väärinpäin olevan objektiivin ja kameran väliin. Siinä on siis toisella puolella normaali kiinnitysbajonetti kameran puolelle (merkkikohtainen) ja toisella puolella erikokoisia (mm) kierteitä. Näistä kierteistä objektiivi saadaan kiinni kääntörenkaaseen. Tässä välissä ei kannata käyttää uv- tms suotimia, ylimääräistä lasia vähentämässä valovoimaa. Kääntörengas on siis valittava objektiivin mukaan, tai sitten on käytettävä StepUp/Down-renkaita. StepUp/Down renkaita käytettäessä tulee huomioida, että ne siirtävät objektiivia kauemmas kennolta, eli suurennuskerroin ja tarkennusalue taas muuttuvat. Kääntörenkaan kanssa voidaan hyvin käyttää vielä loittorenkaita tai loittopaljetta, jotta saadaan vieläkin isompia suurennoksia.
Kääntörenkaita on saatavissa myös sähköisiä, sillä pitää taas huomioida, että nykyobjektiivien sähköisesti kameran kertoma aukkotieto ei välity muuten objektiiville. Sähköistä loittorengasta ei tarvita, jos käyttää manuaalilinssejä tai tekee aukon esiasetuksen kuten loittorenkaissa.
Kääntörenkaan kanssa tarkennus on tehtävä siirtämällä kameraa sopivalle etäisyydelle.
Kääntörengas toimi sitä paremmin, mitä laajakulmaisempi objektiivi. Tällöin suurennussuhde on suurempi.
Kääntörenkaan kanssa terävyysalue menee senteissä/milleissä laskettavaksi etäisyydeksi.
Kääntörenkaan kanssa 50mm objektiivi antaa suurennussuhteeksi jotakuin 1:1.

Coupling Ring

undefined

Tässä renkaassa on uroskierteet molemmilla puolilla. Ostaessa pitää tietää minkä kokoiset kierteet tarvitsee.
Tarkoitus on liittää kaksi objektiivia toisiinsa, niin että ensimmäinen on oikeinpäin kamerassa, yleensä pidempi ja toinen liitetään sitten tällä liitosrenkaalla väärinpäin perään.
Väärinpäin olevan objektiivin himmennyksen, aukon pienentäminen, kasvattaa vinjetointia kuvassa. Aukon avaaminen taas pienentää syväterävyysaluetta.
UV yms filtterit kannattaa poistaa välistä ennen objektiivien liittämistä.
Suurennussuhteista täydenkoonkennolla (35mm)
200mm linssi + 24mm linssi väärinpäin: 8:1
200mm linssi + 50mm linssi väärinpäin: 4:1

 

Kun kameran bajonetin eteen lisätään rautaa pitää alkaa huomioida paino, joka bajonettiin kohdistuu. Saatavilla on objektiivin pantoja, joilla itse objektiivi kameran sijasta voidaan kiinnittää kolmijalkaan.

Makro-objektiivi

undefined

Paras kuvanlaatu, kallein vaihtoehto.
Paras kuvanlaatu saadaan aikaan objektiivilla, joka on tehty varsinaista makrokuvausta varten. Ei siis zoom- tai kiinteällä objektiivilla, jossa on makrotoiminto. Tällainen objektiivi tarkentaa vain lähietäisyydelle, 20-30cm. Suurennussuhteessa ei päästä vielä sellaisiin, kuin varsinaisessa makro-objektiivissa. Niissä kotelointi pidempi, jotta linssiryhmää saadaan siirrettyä kauemmas kennolta ilman lisävarusteita. Canonin makro-objektiivien huipuista yleensä mainitaan malli MP-E 65mm f/2.8 1-5x Macro. Makro-objektiivit on tehty tarkentamaan erityisesti lähelle, joten kompromissia tarkennusalueen takia ei tarvitse tehdä missään muussa objektiivin osassa. Tämän objektiivin tarkennus riittää ottamaan laadukkaan pääkuvan kärpäsestä. Suurennussuhde on 1x-5x.

Mitä suurempi (mm) makrolinssi, sitä pienemmäksi saa taustan näkymisen kuvissa, efekti on sama kuin normi laajakulmalla tai telellä; 65mm makrolinssissä taustaa näkyy paljon, kuten laajakulmassa, 200mm makrolinssissä taustaa näkyy vain vähän, kuin telezoomissa.

undefined

Makro-objektiivien hinnoissa (ja kuvanlaadussa) on eroja, ostaa sen sitten Canonilta, Sigmalta, Tokinalta tai Tamronilta (jne). Halvin ei välttämättä ole edes huonoin.

Objektiiveista testejä ja kokemuksia:
http://www.objektiivi.info

Valaisu lähikuvauksessa

Luonnonvalo

Mikäli luonnonvalo riittää voi sitä tietenkin käyttää, mutta valonmäärä vähenee nopeasti pieniä aukkoja käytettäessä. Pientä aukkoa käytetään, jotta saadaan mahdollisimman pitkä DOF (Depth Of Field – syväterävyys). Pientä aukkoa käytettäessä valotusajat alkavat mennä helposti niin pitkiksi, ettei käsivaralta kuvaaminen enää onnistu.
Vaihtoehtoja on jalusta, jos kohde on staattinen, eli ei esim. heilu tuulessa tai lennä pois. Kennon herkentäminen, eli ISO-arvon kasvattaminen, tämä lisää kohinaa. Jonkin verran saadaan lisävaloa esim. heijastimilla. Eniten valoa saadaan lisää samalaitteella.

Salamalaite

undefined

Led-tekniikan kehittyessä on markkinoille tullut ”Led salamarenkaita”. Nämä eivät varsinaisesti ole salamalaitteita, vaan pikemminkin lisävaloja. Ledin valoteho ei riitä kovin pitkälle. Apuvalona nämä on kuitenkin huomioitava, jo pelkästään hintansa takia. Ovat hyvin edullisia ja riittävät heikossa valaistuksessa pykälää pidemmälle kuin ympäröivä valo.
Nämä, kuten varsinaiset makrosalamat, kiinnitetään objektiivin eteen, josta saadaan valo suoraan kohteeseen, joka on kameran edessä. Kameran oman salaman käyttäminen ei juuri auta, objektiivi yleensä peittää kohteen, eli muodostaa varjon kameran ka kohteen välille.

Makrosalamat

Kuvissa Canon 14EX ja Canon 24EX

undefined undefined
Näillä salamalaitteilla saadaan kohteeseen normaalin salamalaitteen valoteho, jolla kohde saadaan valaistua tehokkasti ja tasaisesti.

Koska makrosalamat ovat kalliita ja käyttö on rajoittunutta, ovat ne on myös yksi suosittu DIY kohde (Do It Yourself). Jopa kameran omasta sisäisestä salamalaitteesta saadaan helposti rakennettua lisäsalama makrokuvaukseen. Yksinkertaisimmillaan ulkoisen salama voidaan siirtää TTL-johdolla tai radiolaukaisimella kolmijalalle kohteen viereen.
Rakentelussa kannattaa ottaa huomioon, miten saa kohteeseen mahdollisimman tasaisen valon (ellei halua tietty jotain efektiä kovalla valolla tms.). Pienen softboxin käyttö tasaa valoa mukavasti.

Suosittu kameran oman salaman valon ”siirtoputki” on Pringles-purkki. Se on jo valmiiksi heijastavaa materiaalia sisältä, tarvitaan vain toiseen päähän reikä, johon kameran oma salama mahtuu ja toiseen päähän valonhajottajaksi vaikkapa leivinpaperia.

Kuvia Progles-salamoista:  https://www.google.fi/search?q=pringles+macro&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMI5NCE-aSXyQIVYqhyCh2x_QKA&biw=1244&bih=751

 

Esimerkkikuvia eri vaihtoehdoilla otettuna samasta kohteesta:

undefined
Canon 100mm f/2.8L IS Macro Kohde Ilman ”makroa”:

undefined
Canon 100mm f/2.8L IS Macro Kohde 30cm tarkennusetäisyydellä

undefined
Canon 100mm f/2.8L IS Macro Kohde 13mm lottorengas

undefined
Canon 100mm f/2.8L IS Macro Kohde 25mm lottorengas

undefined
Canon 100mm f/2.8L IS Macro Kohde 31mm lottorengas

undefined
Canon 18-55mm kitti linssi + kääntörengas

undefined
Canon 18-55mm kitti linssi + kääntörengas + 69mm loittorengas

undefined
Canon 18-55mm kitti linssi + kääntörengas + n. 140mm loittorengas

Pari viimeistä kuvaa on otettu kääntörenkaan kanssa, se korostaa miksi kohde kannattaa kuvata 180-asteen kulmassa, eli suoraan kohti.
Yleensä tarkaksi halutaan tietty alue, kukan keskikohta, hyönteisen ”naama” tms. Se onnistuu hyvin lyhyellä terävyysalueella vain jos kuvaa suoraan kohti, pienikin kulman vaihdos saattaa aiheuttaa sen että kärpäsen naaman toinen puoli on tarkka ja toinen on utuinen.
Voihan terävyysaluetta toki käyttää myös tehokeinona.

Makrokuvatessa kolmijalka – sellainen joka ei heilu – on hyvä kaveri. Jos se vielä kääntyy 90 asteen kulmaan aina parempi. Ja jos kameran pystyy tavalla tai toisella viemään lähelle maantasoa – aina parempi. Toisissa jaloissa on niiaavat jalat, toisissa saa keskiputken käännettyä alaspäin. Luonnossa kuvatessa piikit kolmijalassa auttavat pitämään sen paremmin paikallaan. Toiset vannovat kuvaamiseen kolmijalan kanssa, toiset taas ilman. Molempia kannattaa kokeilla. Ilman kuvatessa vaaditaan valoa enemmän, jalan kanssa, jos kohde ei liike voidaan käyttää pitkiäkin valotusaikoja.

undefined
Manfrotto 055CXPRO3

Lisäksi pari kouraa, jotka ovat kiinni vaikkapa kolmijalassa ja jotka pitävät kohdetta kiinni ovat hyviä apuvälineitä.

undefined
PlantClamb, eli Plamp

Jos kohde heiluu tuulessa, voiko sen siirtää sisätiloihin?

Ne hienot kärpaskuvat on yleensä otettu joko kuolleesta kärpäsestä tai sellaisesta, joka on horroksessa (jääkaappi).

Varmista, että valo riittää tai voit käyttää tarpeeksi pitkää valotusaikaa korvaamaan valon vähäistä määrää. Valon teho tippuu matkan neliössä – todella nopeasti.

Jos kamerassa on LiveView toiminto sillä voi helposti asettaa tarkennuksen. Suurenna kuva ruudulla – tarkennus on paljon helpompaa.
Älä tarkenna keskelle. Kamera tarkentaa tarkennuspisteestään 1/3:n verran kameraan päin ja 2/3 tarkennuspisteen taakse.
Pitkän terävyysalueen saa pinoamalla kuvia. Samasta kohteesta otetaan useita kuvia, jotka kaikki on tarkennettu eri kohtiin, kuvat ladataan esim. PhotoShopiin, tai muuhun pinoamisen osaavaan ohjelmaan. PS tekee kuvien kohdistuksen ja päällekkäin laittamisen automaattisilla toiminnoilla.

#Mika

Lyhenteet

Tämä on lista kamerateknisistä lyhenteistä ja sanastosta, joita kuvausharrastuksessa saattaa tulla esille.
Lista ei ole täydellinen, mutta täydennetään kun tulee uusi asia esiin.

A

  • A tai AV, kameraohjelma. Kuvaaja säätää kameraan haluamansa aukon sekä ISO-arvon. Jos ISO-arvo on automaattinen kamera pyrkii sitä ja valotusaikaa säätämällä samaan aikaan normaali valotuksen. Jos ISO-arvo on käsin säädetty, kamera säätää vain valotusaikaa
  • AE, Auto Exposure, valotusmittaus, automaattinen valotuksen määritys.
  • AEB. Auto Exposure Braketing, ks. valotushaarukointi.
  • AE-L, Auto Exposure Lock, valotuksen lukitus.
  • AF, Auto Focus, automaattinen tarkennus. Objektiivimerkintä. Objektiivi tarkentaa kameran tarkennusnappia käytettäessä. Katso myös MF. Kamera koittaa tarkentaa aina kun tarkennusnappia painetaan.
    • Nikon:
      • AF, , Auto-Focus, Tällaisessa objektiivissa ei ole tarkennusmoottoria, joten se ei tarkenna automaattisesti rungolla, jossa ei ole tarkennusmoottoria.
      • AF-S, Auto-FocusSilent. Objektiivi, jossa on tarkennusmoottori, sopii myös rungoille, joissa moottoria ei ole.
      • AF-I , Auto-Focus Internal, objektiivi, jossa on tarkennusmoottori. Tarkennusmoottori on huonompi kuin AF-S-objektiiveissa.
  • AI-FOCUS, tässä moodissa tarkennus siirtyy (ks) ONE SHOT moodista automaattisesti AI-SERVO moodiin, jos kohde, johon on tarkennut alkaa liikkua.
  • AI-SERVO, tässä asennossa tarkennusmekanismi toimii niin kauan kun tarkennusnappia painetaan. Katso myös ONE SHOT, peukkutarkennus ja AI-FOCUS.
  • Aperture, ks. aukko
  • APO, Sigman käyttämä nimitys kromaattista poikkeavaa vähentävästä linssistä. Kyseinen linssi on valmistettu joko SLD (Special Low Dispersion) tai uudesta ELD (Extraordinary Low Dispersion) lasista.
  • APS
    • APS-kennot ovat pienempiä kuin ns. kinokokoinen kenno.
    • APS-C kenno,  Canonilla kennon kerroin on 1.6x ja Nikonilla 1.5x. Toisin sanoen Canonin APS-C kennon koko on 22.2×14,8mm, Nikonin taas hieman isompi, eli 23,6×15,7mm.
    • APS-H kenno, käytetty ainakin Canonin 1D-kameran I-IV mallissa. Kennon koko on 28.7x19mm, eli kerroin on kinokokoon verrattuna 1.3x.
    • undefined
  • Aukko, katso myös F-luku. Aukko on objektiivissa kuvaushetkelle asetettu määre.
    • Ns. täydet aukot ovat seuraavat ja niiden vaikutus kuvausaikaan voidaan laskea seuraavasti, tämä on lista, joka kannattaa ainakin osittain opetella ulkoa, se helpottaa siirtymistä manuaalisen kuvausohjelman käyttöön.
      undefined
    • Eli yhden täyden aukon muutos isompaan vaikuttaa valotusaikaan puolittavasti. Opettele ihmeessä… tästä tietää heti, että jos kuvasin aukolla 4 ja ajalla 1/500s ja syväterävyys ei riitä; Päätät, että tarvitset kaksi täyttä aukkoa lisää, valotusaika muuttuu: aukosta 4 aukkoon 8, joten valotusaika, jotta valotus on vastaava muuttuu 1/500s -> 1/125s, eli jaetaan 2 kertaa puoliksi; 1/500s -> 1/250s -> 1/125s. Vastaavasti jos aika on liian pitkä ja tarvitset ajaksi 1/1000s, jos edellinen valotus oli esimerkiksi aukolla f/5,6 ja ajalla 1/500s, aukko muuttuu yhdellä isommaksi, jotta valoa pääsee sama määrä sisään. Uudet arvot ovat 1/1000s ja aukko f/4.

B

  • Bajonetti on mekaaninen liitin, jolla objektiivi kytketään kameraan.
  • BBF, Back Button Focus, ks. peukkutarkennus.
  • BULB. Tämä on asetus, joka valittuna kuvaa valotetaan niin kauan kun laukaisupainike on painettuna. Laukaisu voidaan sitten suorittaa joko lankalaukaisimella, ohjelmoitavalla lankalaukaisimelle, langattomilla vastaavilla tai kameran asetuksista, sekä myös ihan kameran omaa laukaisinta käyttämällä ja pitämällä sitä pohjaan painettuna koko valotuksen ajan. Kaikissa kameroissa ei ole Bulb-toimintoa. Bulb -toiminto löytyy joko kameran ohjelmavalitsimesta tai esimerkiksi Canon 100D:ssä 30″ (sekunnin) ajan jälkeen.

C

  • CF, muistikortti. Lyhenne sanoista CompactFlash. Yleisesti käytetty muistikorttiformaatti. CF–kortteja on aina 512 gigatavuun saakka.
    • undefined
  • CFast 2.0 (CompactFast), uusin korttistandardi. Standardi on julkaistu 2012, Sandisk oli ensimmäinen, joka sai toimivan kortin myyntiin asti. Kortille luvataan kirjoitusnopeutta 350 Mt/s ja lukunopeutta 450 Mt/s. Kortti on tarkoitettu vastaamaan yhä suurempiresoluutioisen videokuvauksen tallentamisen vaatimaan siirtonopeuteen.
    • undefined
  • CIR-POL, katso polarisaatiosuodin.
  • Civil Hour, ”työntekoaika”. Tämä nimitys on perua ajalta, jolloin käsityöläiset, esimerksi seppä työskenteli, eli aika jolloin pystyi tekemään töitä ilman lisävaloa, luonnonvalolla.
  • Close-Up Lens, ks. makro
  • CMYK on väristandardi, lyhenne sanoista Cyan (syaani), Magenta, Yellow (keltainen) ja Key, avainväri, eli musta. Tätä väriavaruutta käytetään painotuotteissa, neliväripainossa. Jokainen väri painetaan erikseen paperille. Värien voimakkuus säätyy rasteripisteiden tiheydellä. Värit ”sekoittuvat” sopivalla rasteroinnilla.
    undefined
  • Creative Commons
    • Creative Commons -lisensseillä jaat osan tekijänoikeuksiasi ja annat haluamasi vapaudet teoksen käyttäjälle, katsojalle tai kokijalle.
    • CC-Lisenssien ehdot ja vaihtoehdot
  • Crop. ks. Kroppaus
  • Coupling Ring. Makrokuvauksessa käytetty apuväline. Coupling Ring on kehys, jossa on molemmin puolin joko samankokoiset tai erikokoiset uroskierteet. Haettaessa todella suuria suurennossuhteita laitetaan kameraan ensin kiinni perusteleobjektiivi ja sen päähän coupling ring, jolla saadaan vielä yhdistelmän päähän kiinni joku 50mm tai laajempi objektiivi väärinpäin. Näin saavutetaan helposti 8-10 kertainen suurennos. Valo on tässä yhdistelmässä todella vähissä, joten lisävalolle on tarvetta.

D

  • D, Tokinan merkintä. Objektiivit, jotka soveltuvat kinokoon kennoisille kameroille.
  • DC, Sigman merkintä kertomaan, että objektiivi on tarkoitettu kroppikennoisille kameroilla.
  • DF, Sigman merkintä, Dual Focusing. Tarkennusrengasta voidaan käyttää automaattitarkennuksen jälkeen käsin.
  • DFA, Pentaxin merkintä. Objektiivit, jotka soveltuvat kinokoon kennoisille kameroille.
  • DG, Sigman merkintä suuren aukon objektiiveissa kuvaamaan objektiivin laadukasta reunojen valoisuutta ja lyhyttä tarkennusetäisyyttä. Objektiivi on tarkoiettu täyskennoisille digitaalisille kameroille, käy myös kroppikennoisiin.
  • Di, Di II, Tamronin merkintä. Objektiivit, jotka soveltuvat kroppikennoisille kameroille.
  • DN, Sigman käyttämä merkintä, Digital Neo, objektiivi on tarkoitettu digitaalisille peilittömille kameroille.
  • DO, joissain Canon objektiiveissa on vihreä rengas ja merkintä DO. DO on lyhenne sanoista Diffractive Optics, perimmäinen syy näiden objektiivien tekoon on saada laskettua kromaattista poikkeamaa. DO linssit ovat myös kevyempiä ja pienempiä kuin vastaavat ei-DO-objektiivit.
    • Canon EF 400mm f/4 DO IS II USM
      undefined
  • DOF, lyhenne sanoista Depth Of Field. Syväterävyysalue, terävyysalue.
  • DPI, Dots Per Inch, usein pikseleiden määrä sekoitetaan pisteiden määrään, ks. PPI. DPI tarkoittaa digitaalisessatulosteessa olevien väripisteiden määrää tuumalle, toisin kuin monitorissa jossa ei ole pisteitä vaan pikseleitä. Eri tulostinlaitteilla on oma natiivi dpi-arvonsa. Tätä arvoa käyttämällä saavutetaan optimaalisin tulostustarkkuus. Se voi olla esimerkiksi 180 (sanomalehti) tai 240 tai 300 tai 320… tulostimen mallista riippuen, arvo ei millään tavalla ole sidottu tiettyyn valmistajaan vaan tulostimen malliin.
  • DSLR, lyhenne sanoista Digital Single Reflex Camera – Digitaalinen yksipeilinen kamera. Katso SLR.
  • DT, Sonyn merkintä. Objektiivit, jotka soveltuvat kroppikennoisille kameroille.
  • DX, Nikonin ja Tokinan merkintä. Objektiivit, jotka on tarkoitettu vain kroppikennoiseen kameraan. Katso myös FX.

E

  • E-TTL, Canonin merkintä TTL salamalle, joka osaa käyttää esisalamaa. Ks. TTL.
  • ED, Nikon Extra-low Dispersion, objektiivissa on käytetty tavallista parempia linssejä, jotka vähentävät kuvista vääristymiä ja poikkeamia.
  • EF, Electro Focus. EF on Canonin kameroissa 1987 lähtien käytetty bajonetti objektiivien kiinnitykseen. Objektiiveja tälle bajonetille valmistavat kaikki suuret objektiivivalmistajat. Bajonetin etäisyys kennosta mahdollistaa myös useiden muiden merkkien objektiivien kiinnityksen EF-bajonettiin sovittimen avulla.
    • EF, täydenkoon kennolle sopivat objektiivit on merkitty ”EF”. Täydenkoon kennolle sopivat objektiivit käyvät myös EF-S bajonettiin suoraan.
    • EF-S, Electro Focus Shot on kroppikennolle sopivan objektiivin merkintä. EF-S objektiivit eivät sovellu täydenkoon kennolle, jos on sellainen malli, joka kiertyy vielä bajonettiin saattaa se rikkoa peilin, jos sisimmät osat ovat tarpeeksi ulostyöntyneet. Jos objektiivi on tehty niin, että se käy EF-bajonettiin suoraan teknisesti on ongelma kuitenkin yleensä se, etteivät kyseiset objektiivit piirrä kinokoon kennolle tarvittavaa kuva-alaa, vaan osa kennosta jää pimentoon. Tämä näkyy kuvissa mustina reunuksina. Esimerkiksi Samyang 8mm kalansilmä sopii kinokoon kennoiseen EF-bajonettiin, mutta täyttää kuva-alallaan vain  ympyrän muotisen alueen kennosta, vaikka kuvan formaatti on suorakulmio, itse kuva on pyöreä. Canonin EF-S kennoisten kameroiden kroppikerroin on 1.6x.
    • EF-M, Electro Focus Mirrorless. Canon esitteli uuden bajonetin julkaistessaan EOS M kameran. Tähän bajonettiin löytyy paitsi kolmansien osapuolten sovittimia EF-objektiiveille sellainen löytyy suoraan myös Canonilta itseltään. EOS M kameran kroppikerroin on 1.6x.
    • undefined
  • EV, valotusarvo. Lyhenne sanoista Exposure Value. EV-arvo kuvaa kuvauspaikalla olevan valotuksen voimakkuutta. Lasketaan aukon ja ajan yhteisvaikutuksesta=valotus.
    undefined
    Jossa N=aukkoarvo, f-numero ja t=aika sekunneissa. EV0 on sama kuin 1s valotus aukolla f/1. Tietämällä valotusarvojen yhteisvaikutuksen voi laskea mitkä aukko ja aika-arvot vastaavat toisiaan. Pitää kuitenkin muistaa, että aukko vaikuttaa myös syväterävyyteen.
    undefined
  • EX, Sigman vastaava merkintä Canonin L -merkinnälle. Merkinnällä halutaan ilmasta objektiivin olevan tehty käyttämällä uusimpia menetelmiä ja materiaaleja, parasta toiminnallisuutta, erinomaista käsiteltävyyttä, todella kompaktia suunnittelua ja kestävyyttä.
  • EXIF on standardi kuvatiedostojen metadatalle. Exif-tietoihin voidaan tallentaa kaikki kuvaamiseen liittyvä oheisdata, käytetty kamera ja objektiivi sarjanumeroineen, geo-paikannustieto, tekijänoikeustiedot ja niin edelleen.
    • EXIF-tiedot voivat näyttää tältä:
    • undefined
  • Extender, objektiivin ja kameran väliin tuleva ”lisäoptiikka”, joka muuttaa polttoväliä fyysisesti. Näitä laitteita löytyy useammalta valmistajalta ja useammalla muuntokertoimella. Externdereiden huono puoli on kuitenkin se, että ne sisältävät lisää optiikkaa ja näin vähentävät kennolle menevään valon määrää. Esimerkiksi 1.4x Extender vähentää valoa yhden aukon verran. f/4 objektiivista tulee silloin maksimissaan f/5.6 objektiivi. 2.0x taas vähentää valoa jo kaksi aukkoa, jolloin f/4 objektiivista tulee maksimissaan f/8 objektiivi. Monille kameroille f/8 on se maaginen raja, jossa automaattitarkennus tippuu pois pelistä. Esimerkiksi Canon 5D mark III suostuu käyttämään automaattitarkennusta Canon EF 100-400mm f/4.5-5.6 L Is Usm‎ objektiivin kanssa 1.4 exterderin kanssa, jos siinä on firmware 1.3.3 tai uudempi. Mutta ei enää 2.0x extenderin kanssa.
    undefined undefined
  • EYE-FI. Langattoman verkon sisältävä muistikortti. Kortilla voidaan määrittää kamerasta, jossa WiFi-asetusta ei ole, langaton verkko tietokoneen tai älypuhelimen/tabletin välille.
    • undefined
  • EZ, Nikon, Elektroninen zoom, eli hiljainen, pehmeästi toimiva zoom-mekanismi, jota voi myös etäohjata vaikkapa älypuhelimella.

F

  • F-luku, aukkoarvo, kertoo himmentimen suhteen polttoväliin.
    • Esimerkiksi 400mm polttovälillä aukon ollessa 11 aukkoluku on 400/11, eli noin 36,4mm. Aukkoarvo puhekielessä lyhennettään yleensä sanaksi ”aukko”. Jos joukko kuvaajia kysyy asetuksia ja ohjaaja antaa aukoksi 8, se tarkoittaa eri objektiivien kanssa eri aukkoarvoa, saadut arvot ovat kuitenkin lähellä toisiaan ja näin saadaan joukolle jolla on eri polttovälisiä objektiiveja kuitenkin hyvä lähtökohta valotukselle, varsinkin digimaailmassa. Kameran perästä kun näkee heti mitä tuli, niin voidaan lähteä hakemaan tarkempaa arvoa, se saattaa vaatia aukon, ajan tai ISO-arvon muutosta.
    • F-arvo lasketaan kaavalla polttoväli/aukon koko, eli esimerkiksi 400mm optiikka ja aukon koko 50mm, F-arvo on siis 400mm/50mm, eli 8, merkitään f/8. Toisinpäin siis, jos kamerassa on valittuna f/8, niin aukon koko objektiivin sisällä on silloin kuvaushetkellä 50mm.
  • FA, Pentaxin merkintä. Objektiivit, jotka soveltuvat kinokoon kennoisille kameroille.
  • FIAP. Fédération Internationale de l’Art Photographique eli FIAP on kansainvälinen valokuvataiteen kattojärjestö joka myöntää seuraavia arvonimiä
    • Artist FIAP = AFIAP
      Excellence FIAP = EFIAP
      Excellence FIAP Bronze = EFIAP/b
      Excellence FIAP Silver = EFIAP/s
      Excellence FIAP Gold = EFIAP/g
      Excellence FIAP Platinum = EFIAP/p
      Excellence FIAP Diamond 1
      Excellence FIAP Diamond 2
      Excellence FIAP Diamond 3
      Master FIAP = MFIAP
      Excellence FIAP for Services Rendered = ESFIAP
      Honorary Excellence FIAP = HonEFIAP
    • Lisää arvonimistä ja niiden myöntämisestä: http://www.sksl.fi/?page_id=87
  • FD, Canonin filmijärjestelmäkameroissa käyttämä objektiivin bajonetti. Sähkötön. Esitelty F-1 kamerassa 1971. FD-bajonetin korvasi sähköinen EF-bajonetti 1987.
  • FX, Nikonin merkintä. Objektiivit, jotka sopivat kinokennoiseen kameraan. Objektiivit sopivat fyysisesti myös kroppikennoiseen kameraan. Katso myös DX.

G

  • G,Nikon, aukkoarvon perässä (esim. f/1.8G) tarkoittaa, että objektiivissa ei ole rengasta, josta voisi säätää aukkoa.
  • G, Sonyn merkintä parhaille objektiiveille. Vertaa Canon L.
  • Golden Hour, tunnetaan myös nimellä Magic Hour. Aika, jonka aurinko on horisontin takana, mutta valaiseen mm. pilvet. punertaviksi. Katso myös Sininen hetki.
  • Gt, muistimääre, gigatavu. 1 Gt = 1024 Mt. 32 gigatavun muistikortille mahtuu reilut 1600 20 megapikselin kennon tuottamaa raakakuvaa. 32 768 Mt / 20 Mt = 1638.

H

  • Harmaasuodin. objektiiviin tuleva suodin, jonka tummuus vähentää objektiivin kautta kennolle menevän valon määrää.
    NDx2 merkitty harmaasuodin, puolittaa valon määrän, jos muut arvot eivät muutu, niin ajassa tämä tarkoittaa, että yhden sekunnin valotuksesta tulee kahden sekunnin valotus.
    NDx64 vähentää valon määrää 1/64 osaan, eli valoa pääsee sisään enää n. 1,6% alkuperäisestä.
  • HDR kuvaus tarkoittaa samasta aiheesta otettujen kuvien yhdistämistä. Yleensä 2-6 kuvan sarja, jossa kuvat on valotettu eri tavalla. Valotuksen muutos voi olla esimerksi -1,0 ja 1 EV. Eli yksi kuva alivalotetaan, yksi valotetaan halutulla tavalla ja yksi ylivalotetaan. Näin saadaan varsinaisen kohteen ympärillä olevat tummat alueet aukeamaan ja ylivalottuneet alueet saamaan lisää dataa. HDR on lyhenne sanoista High Dynamic Range.
  • HF, Helical Focusing, Sigman merkintä. Objektiivin etuosa ei pyöri tarkennettaessa, kukkamallinen vastavalosuoja tai polarisaatiosuodin se ei käänny tarkentaessa.
  • HSM, Sigman käyttämä nimitys objektiivin tarkennusmoottorista. Lyhenne sanoista Hyper Sonic Motor.
  • HSS, High Speed Sync. Sen sijaan, että salama tuottaisi yhden välähdyksen se tuottaa HSS toiminnolla useita valopulsseja kestäen valitun ajan. Katso tarkemmin Salamasynkronointinopeus.
  • Hyperfokaalinen piste. Tähän pisteeseen kun tarkentaa on kaikki kuvassa läheltä äärettömään tarkkaa. Tarkentaessa pitää muistaa, että kamerat tarkentavat 1/3 osa (ks) doffin verran tarkennuspisteen eteen ja 2/3 tarkennuspisteen taakse. Hyperfokalista aluetta ei siis saavuta tarkentamalla lyhimmälle tai pisimmälle tarkennusetäisyydelle. Jos näkyvä ala kameran näkökentässä on 100m, tarkennus tulisi hyperfokaalisen alueen saavuttamiseksi tarkentaa n. 33 metrin kohdalle. Huomaa myös, että dof riippuu käytetystä aukosta. Tätä tietoa voi hydyntää esimerkiksi kuvatessa pimeässä, kun ei saa automaattitarkennusta mihinkaan aikaiseksi.
    • Appseja kännyköille (esimerkiksi):
      • IOS: mm. Hyperfocal dof
      • Windows: DSLR Toolbox
      • Android: HyperFocal Pro

I

  • IF, Inner (tai internal) Focusing. Objektiivin koko ei muutu tarkennettaessa. linssiryhmät objektiivin sisällä liikkuvat mutta objektiivin fyysinen koko ei muutu. Katso myös RF.
  • Infrapunalaukaisin. Ks. kaukolaukaisin. Canonissa infrapunalaukaisin ei toimi ilman laukaisuviivettä, joko 2s tai 10s ja infrapunavastaanotin on kameran etupuolella.
  • IS on Canonin merkintä kameroissa ja objektiiveissa, jotka sisältävät vakaajan, Image Stabilization.
  • ISO-arvo. ISO on lyhenne sanoista International Standard Organization. ISO on järjestö, joka määrittelee standardeja. Kamerassa ISO tarkoittaa kennon tai filmin valoherkkyyttä. Filmimaailmassa aikaisemmin tunnettu ASA -lyhenteellä. ASA=American Standard Assosiation.
    • Mitä suurempi arvo, sitä herkempi kenno, eli sitä vähemmän valoa tarvitaan kuvan ottamiseen.
    • ISO-arvon muutos aukkoon tai aikaan, vertaa aukko. Jos ISO-arvolla 100 aukko on 8 ja aika 1/100s, niin ISO-arvolla 200 aukko on yhden kokonaisen aukon verran pienempi, jotta valotus pysyy samana. Aukko 8 vaihtuu siis aukoksi 11 ja valotusaika on edelleen 1/100s. ISO arvon muutos 100sta 400:aan samassa esimerkkitapauksessa tarkoittaisi kahta aukkoa, eli aukko 8 muuttuu aukoksi 16, jotta aika pysyy edelleen 1/100 sekunnissa.
      undefined

J

  • JPEG, JPG, kuvatiedostoformaatti. Varsinkin internetissä yleisimmin käytetty kuvaformaatti. Käytännössä kaikki kamerat myös pystyvät tallentamaan tässä formaatissa. Jpg on kuitenkin pakattu ja kameran asetusten perusteella tehty kuva kennon datasta. Pakattu kuva on aina jossain määrin häviöllinen formaatti. Jpg:ssä voidaan tallentaessa, tarvittaessa jo kamerassa, määrä pakkauksen taso. Jpg pystyy tallentamaan RGB-väriavaruuden kuvia 25-bittisessä formaatissa. Jpg kuva ei sisällä ominaisuutta läpinäkyvyydelle.

K

  • Kaukolaukaisin, laite, jolla kamera voidaan laukaista kameraan koskematta. Yksinkertaisin malli on nappi, joka tekee kahden johdon välille oikosulun, joka vastaa samaa kuin kameran laukaisimen painallus pohjaan saakka. Monipuolisimmat laukaisimet kuuntelevat ääntä, tarkkailevat valoisuutta (salama) tai omaavat laserportin, jonka sulkeutuminen aiheuttaa laukaisun sekä ovat ohjelmoitavissa myös älypuhelimella tuottamaan halutun laisia kuvasarjoja. WiFi-mallisissa kameroissa on monessa myös mahdollisuus langattomasti kaukolaukaisuun älypuhelimella. Radiokäyttöisillä laukaisimilla päästää hyvinkin kauas kamerasta, jo peruslaitteilla 100 metrin päähän.
    undefined undefined undefined
  • Kennokohina on digikameran kennolla esiintyvää sähköistä virhettä. Mitä herkemmällä kenno, eli mitä herkempi kenno valolle on, sitä enemmän vahvistuksesta johtuen virheitä, eli kohinaa, esiintyy. Kuvatessa kohina erottuu varsinaisessa valokuvassa sitä paremmin, mitä heikommassa valossa kuvataan.
  • Kinokoon kenno, katso täydenkoon kenno.
  • Kroppaus ks rajaus.
  • Kroppikenno, kroppikerroin. Kennon koko verrattuna kinokoon kennoon. Täydelle kennolle tarkoitetulla objektiivilla kroppikennoisen kameran kennolle piirtyy vain osan objektiivin tuottamasta kuva-alasta.
    • Jos kinokoon kenno piirtää täydelle kennolle tarkoitetulla objektiivilla ympyrän sisällä olevan alueen verran kuvaa:
      undefined
    • Niin sama objektiivi kroppikennossa piirtää kennolle asti vain osan objektiivin tarjoamasta kuvasta:
      undefined
    • Objektiivi ei fyysisesti muutu miksikään, mutta siitä ”ei saada kaikkea irti”, joten muodostunut kuva näyttää kuin objektiivi olisikin kasvattanut millimetrejä. Tämä muutos ilmoitetaan kroppikertoimena. Canon 1.6x, Nikon 1.5x, Micro4/3 2x, joissain megazoomin sisältävissä kompaktikameroissa jopa yli 6x. Kerroin kertoo siis kuinka paljon kenno on pienempi kuin kinokoon kenno.
    • Kameratorin tekemä Kamerakoulu -opetusvideo kertoo tämän muutoksen varsin yksinkertaisesti: https://www.youtube.com/watch?v=HL8qWje46Ug kohdasta 8.00 lähtien.
    • Tässä vaiheessa kannattaa huomioida megapikselit. Jos kinokoon kennossa on 20 megapikseliä fotoneita kerääviä pistetä ja 6x kroppikertoimisessa kennossa on saman verran, se tarkoittaa, että ne ovat huomattavasti pienempiä. Paras vertaus, mikä olen tähän kuullut on sade ja vesiämpäri versus fotoni ja kennon pikseli, mitä isompi ämpäri, sitä enemmän se kerää samassa ajassa fotoneja ja on näin ollen tarkempi. Pelkkä megapikseleiden määrä ei tekee kennosta hyvää, mitä isompia ämpäreitä sinne kennolle on saatu tuupattua sitä parempilaatuinen sen tuottama kuva on. Katso myös megapikseli.
    • Käytettäessä kroppikerrointi polttoväliin on sitä käytettävä myös f-arvoon. Canon EF 50mm f/1.4 objektiivi on kroppikennoisessa 80mm f/2,2. Samalla kun menetetään osa objektiivin piirtämästä kuvasta menetetään myös osa objektiivin tuottamasta valovoimasta.
  • Kääntörengas. Lisälaite makrokuvaukseen. Tämän renkaan yksinkertainen toimintaperiaate on saada kameraan 50mm tai laajempi objektiivi väärinpäin kiinni. Tälläisellä yhdistelmään saavutetaan hyvä suurennossuhde muutamalla eurolla, edullinen ratkaisu maktokuvaamiseen. Kääntörenkaan toisella puolella on kameran bajonetin vastinkappale, kuten objektiivissa ja toisella puolella on tietynkokoinen uroskierre. Huomaa, että bajonetin pitää olla omaan kameraasi sopiva ja toisen puolen kierteen pitää olla joko suoraan tai (ks) step-up/ (ks) step-down lisäkappaleiden kanssa objektiivisi sopiva kierre.

L

  • Canon L-merkintä objektiivissa tarkoittaa parempaa säänkestävyyttä. L on merkitty objektiiviin myös punaisella renkaalla. Merkin L tarkoituksesta on esitetty vain arvioita, yksi selitys on lyhenne sanasta Lyxury. L-objektiivit tarjoavat parempaa mekaanista kestävyyttä ja korkeinta Canonin tarjoamaa optista tarkkuutta.
    undefined
  • Lankalaukaisin. Kameran kaukolaukaisin, langallinen. Ks. kaukolaukaisin.
  • Loittorengas, macro Extension Tube. Makrokuvauksessa käytettävä lisälaite kameran ja objektiivin väliin. Siirtämällä objektiivia kauemmas kennolta saadaan objektiivi tarkentamaan lähemmäs ja näin saadaan suurennossuhdetta nostettua, koska kohteesta mahtuu kuva-alalle pienempi osa.

M

  • M42, kiinnitysbajonetti. Carl Zeissin 1938 suunnittelema objektiivin kiinnitysmekanisti, ensimmäisenä käytti Zeiss vuonna 1949.
  • M, kameraohjelma. Kuvaaja määrittää käytettävän aukon ja ajan sekä ISO-arvon. ISO-arvo voi kamerasta riippuen olla myös automaattiasetuksella, jolloin kamera säätää itse ISO-arvoa, niin, että pyritään saamaan normaali valotus.
  • Macro, merkintä objektiivissa tai kamerassa ketomaan, että laite pystyy tarkentamaan lähelle. Ei välttämättä tarkoita 1:1 suurennosta. 1:1 suurennos tarkoittaa, että objekti, jota kuvataan tallentuu kennon kokoisena. Esimerkiksi 6mm muurahainen täyttää koko kennon 36mm leveän kennon reunasta reunaan.
    • Makrokuvauslaitteet
      • Objektiivi,  jossa on Macro -merkintä. Tällainen objektiivi tarkentaa normaalia lähemmäs, mutta ei varsinaisesti ole makro-objektiivi. Suurennos ei ole yleensä lähellekään 1:1.
      • Close-Up Lens, lähilinssi. Toimii kuin suurennuslasi. Kiinnitetään objektiivin nokalla oleviin kierteisiin.
      • Extension Tube, loittorengas. Toiminta perustuu objektiivin siirtämiseen kauemmas kennolta tai filmiltä. Tällöin äärettömään tarkennus menetetään, mutta vastaavasti objektiivi alkaa tarkentaa lähemmäs. Jos loittorenkaita on liikaa niin tarkennus siirtyy objektiivin sisälle. Loittorenkaita on sekä sähköisiä, että sähköttömiä. Sähköisessä kulkee objektiiville tieto halutusta aukosta kuvaustilanteessa, sähköttömien kanssa objektiivissa on aina joko suurin tai pienin aukko käytössä, ellei sitä muutoin sinne vaihdeta. Aukon määrittäminen objektiiviin onnistuu useissa malleissa laittamalla normaali valotus, muutamalla sekunnilla päälle, jolloin aukko asetetaan. Valotuksen ollessa käynnissä objektiivi irroitetaan kameran sähköisistä kytkennöistä ja aukkomääritys jää objektiiviin, kunnes se kytketään takaisin kameraan niin, että sähköinen kytkentä jälleen muodostuu.
      • Palje, toimii kuin loittorengas, säädettävä pituus.
      • Kääntörengas. Kääntörenkaalla voidaan objektiivi kääntää ”väärinpäin” bajonettiin. Tässä kompinaatiossa toimii parhaiten laajakulmat. Varsinkin 18-55 kittiobjektiivi on mainio kääntörengaskäyttöön.
      • Makro-objektiivi. Kallein ja kuvanlaadultaan paras vaihtoehto. Varsinaiset makro-objektiivit ovat tehty vain lähikuvaamiseen, tarkennusalue ei ole kuin muutama kymmenen senttiä.
  • Sony MemoryStick, muistikortti. Sonyn kehittämä ja lähinnä vain Sonyn käyttämä muistikorttiformaatti. MemoryStick ja uudempi versio MemoryStick Pro Duo.
    undefined
  • MF, Manual Focus, käsitarkennus. Objektiivimerkintä. Jos tämä on valittuna objektiivi ei tarkenna vaikka kamerasta painaisikin tarkennusnappia. Hyödyllinen varsinkin pimeäkuvauksessa, jossa kohteesta ei löydy riittävästi kontrastieroja tarkennuksen tekemiseen tai kun kohde ei siirry ja uutta tarkennusta ei tarvita. AF päällä kamera koittaa aina tarkentaa uudelleen kun tarkennusnappia painetaan. ks. AF.
  • Micro, Nikon, merkinta macro-objektiiville.
  • Megapikseli. Digitaalisen kennon fotoneita keräävien ”ämpäreiden” määrä ilmoitetaan megapikseleissä. Ks. myös kroppikerroin. Jos kennon koko on 3000×2000 pistettä, sen koko megapikseleinä ilmoitettuna on 6, eli 6 000 000 pikseliä. Kennon tuottama maksimaalinen kuva siis koostuu 6 miljoonasta pikselistä ja on suorakulmio.
  • Micro 4/3, m4/3, MFT. Olympuksen ja Panasonicin 2008 julkaisema kiinnitysbajonetti. Suunniteltu peilittömille kameroille.
  • Mt, muistimääre, megatavu. 1 Mt = 1024 tavua.

N

  • ND. Katso harmaasuodin.

O

  • Ohjelmoitavalaukaisin. Ks kaukolaukaisin.
  • OIS on Panasonicin merkintä kameroissa ja objektiiveissa, jotka sisältävät vakaajan. Optical Image Stabilization.
  • ONE SHOT, tässä moodissa oleva kamera tarkentaa vain kerran. Tarkennus lukittuu siihen kohtaan, jossa tarkennus on saatu aikaiseksi. Vertaa AI-SERVO.
  • OS on Sigman merkintä kameroissa ja objektiiveissa, jotka sisältävät vakaajan. Optical Stabilizer.

P

  • P, kameraohjelma. Ohjelmoitukuvaus, kamera määrittää aukon ja ajan niin, että saadaan normaali valotus. Kuvaaja voi säätää valotusta muuttamalla ISO-arvoa.
  • Pakkaus on termi, jolla kuvataan kuvan pienentämistä erilaisin pakkausalkoritmein. Mitä pienemmäksi kuva saadaan pakkaamalla, sitä enemmän siitä menetetään informaatiota. Pakkaaminen tapahtuu aina kuvassa olevan informaation menettämisen seurauksena. Tunnetuin pakattu kuvaformaatti on Jpg, kun taas tunnetuin pakkaamaton kuvaformaatti on Tiff. Useissa formaateissa pakkauksen määrää voidaan säädellä. Kuvassa pakkauksen huomaa parhaiten vertaamalla vierekkäin pakattua ja pakkaamatonta kuvaa, kun niitä suurennetaan.
  • Panoraama on vähintään kahdesta kuvasta tehty laajennettu kuva. Panoraamoja voi julkaista esimerkiksi täällä: https://www.dermandar.com/
  • PC-E, merkintä Tilt-Shif objektiivissa. ks. Tilt-Shift.
  • PC-SYNC, kameran portti, josta voidaan vetää kaapeli salamaan, sen laukaisemiseksi. Mikäli käytettävät studiosalamat vaativat syystä tai toisesta kaapelin käyttöä ja sitä ei kamerasta löydy; On saatavilla lisälaite salamakenkään, jossa ko. liitin on. Silloin salamakenkään syötetään signaali, joka sovittimen kautta saa aikaan salaman laukaisemisen.
    undefined
  • Peukkutarkennus eli BBF. Peukkutarkennuksessa yleensä otetaan tarkennus pois laukaisunapista ja siirretään joko kameran takana olevaan AF-ON nappiin tai johonkn muuhun nappiin. Tällöin kamera suorittaa tarkennuksen AF-objektiivilla vain BBF-nappia painettaessa. Sekä laukaisinnappi, että AF-nappi yleensä laitetaan asentoon, jossa suoritetaan valotuksen mittaus. BBF-nappiin kannattaa myös laittaa (ks) AI-SERVO toiminto päälle.
  • Plamp, lyhenne sanoista Plant Clamp, eli tartuntakoura, joka on tarkoitettu kasvien yms hentojen esineiden kiinnipitämiseen, esimerkiski makrokuvatessa.
    • undefined
  • Polarisaatiosuodin toiminta perustuu tietyssä suunnassa tulevien valonsäteiden pois leikaamiseen, joka johtaa heijastusten vähenemiseen. Toiminta on täysin sama kuin polarisoiduissa aurinkolaseissa. Polarisaatiosuodin syventää värisävyjä ja on siksi suosittu maisemakuvauksessa. Polarisaatiosuodin vähentää objektiiviin pääsevän valon määrää, maksimissaan kaksi aukkoa, eikä ole tarkoitettu valotusajan pidentämiseen siinä määrin kuin harmaasuodin. käytännössä kaikki myytävänä olevat polarisaatiosuodattimet ovat nykyään pyöritettävää mallia. Voidaan siis päättää missä suunnassa halutaan valonsäteitä leikata pois.
  • Polttoväli on termi, joka kertoo objektiivin ominaisuuksista.
    • Silmän ”polttoväli” on 48,3 astetta, siksi 50mm objektiivia pidetään ns. normaaliobjektiivina.
    • Alle 50mm objektiivit luetaan laajakulmaobjektiiveihin, niiden kuvakulma on enemmän kuin ihmisen silmän kuvakulma. Kuvattaessa kohdetta, vaikkapa ihmistä läheltä laajakulmaisella objektiiveillä kohteen suhteet venyvät. Vaikkapa ihmistä kuvatessa nenä suurenee ja pää muutenkin pallomaistuu.
    • Yli 50mm objektiivit luetaan teleobjektiiveihin. Teleobjektiivit litistävät kuvaa, mitä suurempi polttoväli sitä enemmän kuvassa olevat kohteet näyttävät olevan todellisuutta lähempänä toisistaan.
    • Tulee myös ottaa huomioon, että polttovälit merkitään kinovastaavalle kennolle, jos Canonin EF-objektiivin laittaa kroppikennoiseen kameraan, polttoväli vaikuttaa huomattavasti suuremmalle. 50mm objektiivista tulee 80mm polttovälistä objektiivia kinokennoisessa kamerassa vastaava objektiivi. Objektiivi piirtää kennolle vain keskiosalta kuva-alaa.
  • PPI, Points Per Inch, usein pikseleiden määrä näytöllä sekoitetaan pisteiden määrään tulostettaessa, ks. DPI.  PPI tarkoittaa kuvapisteiden määrää näyttölaitteessa. Puhutaan resoluutiosta. Normaalin näytön ppi on 72, Applen Retina näytössä ppi arvo on 144, eli kuva muodostuu nelinkertaisesta määrästä pisteitä samalla alalla verrattuna perinteiseen paneeliin (2x pystyyn ja 2x vaakaan).
  • PZD, Panasonicin merkintä. Ultra-sonic -tarkennusmoottori.

R

  • Radiolaukaisin. Ks. kaukolaukaisin.
  • Rajaus, eli kroppaus tarkoittaa kuvan rajaamista jälkikäteen, joko vedostettaessa filmiä tai digitaalisesti käsitellessä. Kuvaa digitaalisesti rajatessa tulee ottaa huomioon, että kuva koostuu aina tietystä määrästä pikseleitä. Jos kameran tuottama kuva, esimerkiksi 3000×2000 pikselin kuva, tulostetaan A4 kokoisena ja sitä verrataan samasta kuvasta tietyn yksityiskohdan esittämiseen, joka koko on vaikkapa 300×200 pikseliä ja myös se tulostetaan A4 kokoisena kuvan laadussa on huomattava ero. Alkuperäisessä kuvassa A4:sen 297mm pituinen sivu voidaan täyttää pikseleillä, joita on n. 101 kappaletta sentillä. Jälkimmäisessä tapauksessa pikseleitä on vain n. 10 kappaletta sentille. Yhden pikselin koko siis kasvaa 10 kertaiseksi ja lopullisen tulosteen tarkkuus kärsii vastaavasti. Kuvankokoa voidaan keinotekoisesti kasvattaa ja käsitellä kuvankäsittelyohjelmassa, mutta silloin kaikki lisäpikselit ovat keksittyjä, eivätkä vastaa todellisuutta. Lopputulos saattaa kuitenkin olla tyydyttävä. Mitä enemmän tulostettavassa kuvassa on pikseleitä sitä parempi kuva siitä saadaan aikaiseksi. Katso myös Pakkaus ja DPI.
  • RAW, raakakuva, ei itseasiassa ole kuva, vaan kameran kennon tallentama kaikki data valotustapahtumasta. RAW-muoto on häviötön tiedostomuoto, Tiedoston koko vastaa kameran kennon kokoa. RAW-tiedostossa ei tehdä mitään värikorjauksia tai pakkauksia. tämä antaa suurimmat mahdollisuudet muokata kuvaa haluamaansa lopulliseen muotoon. Raakatiedostoformaatissa ei ole yhteistä standardia, koska kameravalmistajat haluavat saada omista kennoistaan kaiken mahdollisen irti ja muokkaavat formaatin sitä silmällä pitäen. DNG on Adoben kehittämä avoin raakatiedostoformaatti, mutta ei vastaa täysin esimerkiksi Canonin CR2 formaattia. DNG on 14-bittinen, kun CR2 (periaatteessa) on 16-bittinen. Kuka pystyy eron sanomaan on eriasia.
    • Formaatteja:
      • Adobe: DNG – (jotkin kameravalmistajat tukevat suoraan myös DNG-tallennusmuotoa)
      • Canon: CR2, CRW
      • Casio: BAY, RAW
      • Epson: RAW
      • Fuji: RAF
      • Hasselblad: 3FR
      • Imacon: FFF
      • Sony: ARW, SR2, SRF
      • Kodak: DCR, DCS, K25, KDC, DRF
      • Konica, Minolta: MRW, RAW
      • Logitech: PXN
      • Mamiya: MEF, MOS
      • Nikon: NEF, NRW
      • Olympus: ORF
      • Panasonic, RAW
      • Pentax: PEF, PTX
      • Phase One: CAP, IIQ
      • Red: R3D
      • Rollei: RDC
      • Sigma: X3F
  • Rengassalama on laite, joka kiinnitetään objektiivin etukierteisiin ja on tarkoitettu antamaan valoa aivan objektiivin eteen. Käytetään makrokuvastessa.
  • Resoluutio. Kuvan koko, usein väärin yhdistetty lyhenteeseen DPI. Digitaalisen kuvatiedoston pikseleiden määrä. Tiedosto on aina suorakulmio, resoluutiolla ilmoitetaan kahden sivun x ja y muodostaman alueen pikseleiden määrä. Esimerkiksi Nikon Coolpix L30: 5152×3864 pikseliä = resoluutio 19907328, eli pyöritettynä 20 megapikselin kenno.
  • RF, Rear Focus. Tarkennus suoritetaan objektiivin taaimmaisilla linsseillä. Tarjoaa nopean tarkennuksen, on käytössä useissa supertele -objektiiveissa.
  • RGB
    • RGB värit muodostuvat kolmesta eri värikanavasta: Red (punainen), Green (vihreä) ja Blue (sininen).  RGB on näyttöjen käyttämä tekniikka muodostaa värejä. 24-bittinen väriavaruus tarkoittaa, että jokaisesta osaväristä on käytössä 8-bittinen väriavaruus, väri vois siis saada arvon 0-255, joka kertoo sen voimakkuuden, sekoittamalla kolme osaväriä 8-bittisessä väriavaruudessa saadaan 8+8+8 -bittinen väriavaruus = 24-bittinen väriavaruus. Tällöin kun jokaisella osavärillä on 256 eri sävyä saadaan 256x256x256 väriä, eli 16777216 eri värisävyä aikaiseksi. sRBG on Microsoftin ja Hewlett-Packardin suunnittelma väriavaruus.
    • sRGB, pienin käytössä oleva RGB-väriavaruus. Facebook ja nettisivut yleensä näyttävät kuvat sRGB-väriavaruudessa. Kaikki digikamerat pystyvät tallentamaan sRGB-kuvia.
    • AdobeRGB on Adobe kehittämä väriavaruus, se on suunniteltu kattamaan mahdollisimman hyvin CMYK-väriavaruus. Enemmän sävyjä verrattuna sRGB:hen on sinisen ja varsinkin vihreän alueella. Vihreä on väri, josta silmä pystyy erottelemaan eniten värejä. Useat kamerat pystyvät tallentamaan kuvat AdobeRGB:nä, tämä on suositeltavaakin, jos kuvista on tarkoitus tehdä painotuotteita. Lightroom käsittelee kuvat aina AdobeRGB -väriavaruudessa. Lightroomista voidaan exportata kuvat ulos myös muissa väriavaruuksissa.
    • ProPhoto RGB on Kodakin suunnittelema. Se on vielä suurempi väriavaruus kuin AdobeRGB, lähinnä vihreän alueilta.

S

  • Salamasynkronointinopeus. Tässä käsitellään vain SLR-kameroiden osalta salamasynkronointinopeutta. Yleensä SLR kameran salamasynkronointinopeus liikkuu välillä 1/160-1/250s. Jos pitää mennä tätä lyhempiin valotusaikoihin SLR kameran kaksi verhoa eivät toimi niin, että ne ovat hetken auki molemmat, vaan niin, että ensimmäinen verho menee yli kuva-alan ja toinen verho lähtee liikkeelle jo ennen kuin ensimmäinen verho on kulkenut koko matkan. Tämä aiheuttaa salaman kanssa ongelman, sillä jos salama välähtää vain yhden kerran sen pitää pystyä valottamaan koko kuva-ala kerralla. Jotta osa-alueet kuvasta saadaan valotettua pitäisi siis salaman välähtää useita kertoja, ks. HSS, lyhyen valotuksen aikana. Paremmat salamalaitteet omaavat HSS toiminnon, silloin kuitenkin pitää ottaa huomioon, että ne eivät pysty välähtämään pulssimaisesti täydellä teholla useita kertoja peräkkäin. Studiosalamista, joissa on iso akku löytyy enemmän tehoa. Käsisalamat eivät tähän pysty. Ne tekevät HSS valotuksen matalammalla teholla, mikä pitää ottaa huomioon valotusta suunnitellessa. Hyvä video aiheen selittämisestä: https://www.youtube.com/watch?v=is1JMu_khbs
  • SAM, Sonyn merkintä. Smooth Autofocus Motor -tarkennusmoottori.
  • SD, muistikortti. Lyhennys sanoista Secure digital Card. Yleisesti käytetty muistikorttiformaatti. SD-kortista on kolme eri fyysistä kokoa; MicroSD, MiniSD ja SD. MiniSD koko on jäänyt pois käytöstä MicroSD -kortin yleistyessä. SD-kortteja on aina 512 gigatavun kortteihin asti. SD-kortteja on eri nopeuksisia, merkinnät kertovat nopeuden. SD kortin voi olla jotain väliltä 128 Mt – 2 Gt. SDHC kortin koko voi olla 4-32 Gt ja SDXC kortin koko voi olla 64Gt-2Tb. SD kortin perushakemistorakenne on Fat16, SDHC kortin Fat32 ja SDXC kortin exFAT. Tarkista ennen kortin ostoa, mitä kortteja kamerasi tukee.
    • undefined
    • SD korttien nopeudet:
      • Speed Class
        • Class 2 – siirtonopeus 2 Mt/s
          • esimerkiksi: Standardi videotallennus
          • undefined
        • Class 4 – siirtonopeus 3 Mt/s
          • esimerkiksi: HD ja FullHD videotallennus
          • undefined
        • Class 6 – siirtonopeus 6 Mt/s
          • esimerkiksi: HD ja FullHD videotallennus
          • undefined
        • Class 10 – siirtonopeus 10 Mt/s
          • esimerkiksi FullHD videotallennus ja jatkuva HD still kuvaus
          • undefined
      • UHS Speed Class
        • taso 1 – 10 Mt/s
          • esimerkiksi FullHD videotallennus ja jatkuva HD still kuvaus
          • undefined
        • taso 3 -30 Mt/s
          • esimerkiksi 4K/2K videotallennus
          • undefined
  • SDM, Pentaxin merkintä. Supersonic Drive Motor -tarkennusmoottori.
  • Sininen hetki on aika, jolloin aurinko on taivaanrannan alla ja epäsuora auringonvalo näkyy sinisen sävyissä. Tällöin auringon punainen valo kulkee suoraan avaruuteen ja sininen tuottaa hajavaloa ilmakehässä. Tämä johtuu valon aallonpituuseroista. Sinisen hetken kesto on n. 40 minuuttia.
  • SKsL, Suomen Kameraseurojen Liitto. Kamera73 on SKsL:n jäsen.
  • SLR, lyhenne sanoisa Single Reflex Camera, suomeksi ”yksisilmäinen peiliheijastuskamera”. Tässä kameratyypissä objektiivin läpi tuleva kuva heijastetaan tähyslasille peilin avulla. Kun kuva objektiivista tulee ylösalaisin ja tallentuu kennolle tai filmille ylöslaisin on kamerassa peili, joka kääntää kuvan etsintä varten ja näyttää sen siinä oikeinpäin. Tämä peili nousee kuvan valotuksen ajaksi pois edestä, jolloin myös tähyslasi pimenee kuvan oton ajaksi.
  • SOOC, Straith Out Of Camera. Kuva suoraan kamerasta, rajaamatta muuttamatta. Raakakuvasta suora muunnos esimerkiksi jpgksi, ilman muita muutoksia.
  • Step-Down rengas, sovite  jolla saadaan suodin, coupling ring tai muu lisälaite kiinni ”väärän” kokoisiin kierteisiin objektiivin päässä. Step-Down renkaalla saadaan lisälaite kiinni liian pieneen kierteeseen, eli se kiinnittyy itse pienempään kierteeseen ja tarjoaa toisella puolellaan isomman vastaavan kierteen, johon lisälaite voidaan kiinnittää.
  • Step-Up rengas, sovite jolla saadaan suodin, coupling ring tai muu lisälaite kiinni ”väärän” kokoisiin kierteisiin objektiivin päässä. Step-Up renkaalla saadaan lisälaite kiinni liian suureen kierteeseen, eli se kiinnittyy itse suurempaan kierteeseen ja tarjoaa toisella puolellaan pienemmän vastaavan kierteen, johon lisälaite voidaan kiinnittää.
  • STM. Canonin uusi objektiiveissa käytetty tarkennusmoottori. Hiljaisempi kuin USM, siksi suositeltu varsinkin videokäyttöön.
  • Suljinaika. Aika, jonka ajan kennoa tai filmiä valotetaan, eli kenno tai filmi kerää fotoneja.
  • SR on Pentaxin merkintä kameroissa ja objektiiveissa, jotka sisältävät vakaajan. Shake Reduction.
  • SWM, Nikon Silent Wave Motor. Hiljainen tarkennusmoottori, jollaista AF-S-objektiiveissa käytetään.

T

  • T tai TV, kameraohjelma. Kuvaaja säätää kameraan haluamansa valotusajan sekä ISO-arvon. Jos ISO-arvo on automaattinen kamera pyrkii sitä ja aukkoa säätämällä samaan aikaan normaali valotuksen. Jos ISO-arvo on käsin säädetty, kamera säätää vain aukkoa.
  • Tt, muistimäärä, teratavu. 1 Tb = 1024 Gt.
  • TFCD, tapa ilmaista vastavuoroisuusperiaate kuvaajan ja kuvattavan välillä, eli kuvat otetaan ilmaisesi ja kuvattava toimii mallina ilmaisesi. Molemmat saavat sopimuksensa mukaisesti käyttää kuvia, esimerkiksi portfolioissaan, mainostuksessa jne. Time For CompactDisk. Tunnetaan myös eri versioita, TFC; Timo For Cloud, TFP; Time For Print. Time For = molemmat osapuolet antavat aikaansa ja lopputulos toimitetaan muodossa CD, C, P…
  • TIFF on häviötön kuvaformaatti. Tiff on myös formaatti, jossa PhotoShopissa tallennettaessa tasot kulkevat kuvan mukana. TIFF tiedostomuoto tukee paitsi RGB myös LAB ja CMYK väriavaruuksia. Jotkin kamerat pystyvät tallentamaan suoraan myös TIFF-formaattiin, eniten tuettu kuitenkin keskikoon kameroiden tallennusmuotona.
  • Tilt-Shift. Erikoisobjektiivi, jossa voidaan muuttaa perspektiivin korjausta tai kääntää tarkennuksen suuntaa.
    • Shift-ominaisuutta käytetään varsinkin arkkitehtuurikuvauksessa suoristamaan rakennusten linjoja. Vaikutus on sama kuin kameraa nostettaisiin fyysisesti ylöspäin, kohti rakennuksen keskipistettä, sillä jos kamera on ns. nokka ylhäällä kuvaan tulee perspektiivivääristymä, jos taas kuvataan rakennusta suoraan kohti, kamera 90 asteen kulmassa perspektiivivääristymää ei tule. Vastaava tapahtuu tietysti myös alaspäin. Vastaavasti voidaan käyttää Shift-toimintoa myös vaakasuunnassa, esimerkiksi kuvatessa seinän vierestä tai pylväsjonoa ”siirtää” kuvaa kauemmas niin, että pylväsjono edelleen säilyy suorana, mutta kuvassa näkyy enemmän kuva-alaa halutulta pylväisen halutulta puolelta. Kamera on siis suoraan pylväsjonoa kohti. Kameraa siirtämällä pylväsjonoon tulisi perspektiivivääristymä.
    • Tilt-toimintoa voidaan käyttää kääntämään tarkennusta akselin ympärillä, muuttamaan tarkennuksen muotoa. Useimmiten tätä ominaisuutta käytetään ns. miniatyyriefektiä todellisesta elämästä haettaessa. Esimerkkejä: https://www.google.fi/search?q=tilt+shift+miniature+effect&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImKTgh5qNyQIVRnxyCh1a_AOt&biw=1244&bih=751
    • Videoselitysaiheesta 😉 https://www.youtube.com/watch?v=9TTB6hKxKzE
  • TS-E, Canon merkintä objektiivissa. Tilt-Shift Electronic. Ks. Tilt-Shift.
  • TTL, mittaustapa, lyhenne sanoista Through The Lens metering. Käytetään salaman voimakkuuden automaattimäärityksessä, valotus mitataan kameran objektiivin läpi ja lähetetään salamalle joko johtoa pitkin tai radioteitse tiedoksi, jotta saadaan salama välähtämään kameran valotusmittarin määrittämällä teholla. Katso myös E-TTL.
  • Täydenkoon kenno, Täydenkoon kennoksi sanotaan digikameran kennoa, jonka koko vastaa vanhaa 135-filmin ruutua. Täydenkoon kenno ei ole suurin saatavilla oleva kenno, mutta sanonta lienee vakiintunut siitä, että normaalit digikamerat ovat lähempänä kuluttaja linjaa kuin esimerkiksi Hasselbladin tai Mamiyan keskiformaatin kamerat. Kinokennon koko on 36x24mm. Kuvassa kerroin 1.0x. Katso myös kroppikenno.
    undefined

U

  • USM. Canonin objektiiveissa käyttämä tarkennusmoottori. Lyhenne sanoista UltraSonicMotor.

V

  • Valkotasapaino määrittää kuvassa valkoisen värisävyn. Valkotasapainoa voidaan säädellä kameran asetuksista. Jos kuvaa jpg:tä tällä on suurikin merkitys, sillä kuva rakennetaan valmiiksi kamerassa. Jos taas kuvaa raakakuvaa, niin valkotasapainon säätäminen onnistuu helposti myös kuvankäsittelyssä, toki myös jpg-kuvan sävyjä voidaan säätää, mutta säätö on rajoitetumpi.
  • Valotushaarukointi. Samasta kohteesta otetaan 3 kuvaa, jotka haarukoidaan esimäärätyllä valotuserolla, esimerkiksi -1,0,+1 EV. Näiden saatujen kuvien yhdistäminen saa aikaan HDR-kuvan.
  • Vakaaja voi olla joko digitaalinen tai mekaaminen. Vakaajan tarkoitus on vähentää kameran liikkeiden vaikutusta kuvan laatuun. Vakaaja sallii pidempien valotusaikojen käyttöä. Vakaajalla voi saavuttaa jopa neljä aukkoa pidemmän valotusajan kuin ilman vakaajaa saman kuvaajan toimesta. Kolmijalalla kuvatessa vakaaja kannattaa olla pois päältä, sillä vakaajasta riippuen se saattaa tällöin aiheuttaa kuvaan ”tärinää” eikä suinkaan poista sitä, vakaajat ei yleensä ole tehty tuenpäältä vaan käsivaralta kuvaamiseen. Tosin joissain uusimmissa vakaajissa jo mainostetaan, että ne tunnistavat koska kamera on kolmijalalla ja kytkeytyvät itse pois päältä. Joissan objektiiveissa on vajaalle valittavissa kaksi tai jopa kolme eri moodia; Esimerkkinä Canon EF 100-400mm f/4.5-5.6L IS II USM. Moodi 1 on tehty paikallaan pysyvien kohteiden kuvaamista varten. Moodissa 1 vakaaja toimii usemmalla akselilla. Moodi 2 on tehty pannausta varten, eli kohteen seuraamiseen. Tällöin vakaajassa on käytössä vain yhden akselin vakaaja. Moodissa 3 sensijaan vakaaja ei ole päällä, ennenkuin kuvanotto hetkellä ja se tunnistaa onko objektiivi liikkeessä ja soveltaa silloin automaattisesti moodia 2 tai jos ei ole niin moodia 1. Monella moodi 3 tuntuu olevan ainoa käytössä oleva vakaajan moodi kyseisessä kamerassa.
    • Mekaaninen vakaaja
      • Objektiivin sisällä oleva gyroskooppi tunnistaa kameran liikettä ja siirtää yhden linssiryhmän linssejä saadakseen kuvan pysymään kennon ”päällä”.
      • Mekkaaninen vakaaja voi toimi myös niin, että se siirtää kennoa, jotta kuva pysyy sen ”päällä”. Tämä on käytössä useimmiten kännyköissä ja tableteissa, sekä joissain peilittömissä kameroissa.
    • Digitaalinen vakaaja
      • Digitaalinen vakaaja taas käyttää vain osaa kennosta, jotta kuva voi liikkua sen alueella. Tämä kuitenkin vaikuttaa siis kennon aktiiviseen kokoon, eli 20 Mpx kennossa saattakin olla käytössä vain 18 Mpx alue. Käytössä halvimmissa ja vanhemmissa kameroissa.
  • Vastavalosuoja on objektiivin päähän laitettava lisäosa, sen tehtävänä on vähentää objektiiviin menevää hajavaloa. Hajavalo aiheuttaa kuvaan niin kutsuttuja linssiheijastuksia. Eng Flare. Linssiheijastumia joskus toki halutaan kuviin, mutta jos ei haluta…
    undefined
  • VDSLR, on objektiiveissa käytetty lyhenne, kun objektiivi on räätälöity videokuvaamiseen DSLR kameralla.
  • VC on Tamronin merkintä kameroissa ja objektiiveissa, jotka sisältävät vakaajan. Virbation Compensation.
  • VR on Nikonin merkintä kameroissa ja objektiiveissa, jotka sisältävät vakaajan. Vibration Reduction.

W

  • WB. White Balance. ks valkotasapaino
  • WiFi. Langattoman verkon kansainvälinen lyhenne. Lyhenne sanoista Wireless Fidelity. Tunnetaan myös käsitteenä Wlan.
  • Wlan. ks WiFi.
  • WR, Pentax -merkintä. Weather Resistand. Sääsuojaus.

X

  • xD, muistikortti. Lyhenne sanoista eXtreme Digital. Olympuksen ja Fujin käyttämä muistikorttiformaatti.
    • undefined

Z

  • ZA, Zeissin Sonylle tekemissä objektiiveissa oleva merkintä.
  • ZOOM, objektiivimerkintä. Objektiivi, jossa on säätö polttovälinmuunnokselle. Kattaa tietyn polttovälialueen esimerkiksi 18-55mm tai 100-400mm.